Teksti: Mariitta Hämäläinen
Kuvat: Professori Nordströmin Plastiikkakirurginen Sairaala ja
Kai Sairanen
Hiustensiirto parantaa elämän
laatua
Mitä tehdä, jos miestyyppisestä
kaljuuntumisesta kasvaa sosiaalinen ongelma? Vaihtoehtoja on kaksi:
syrjäytyminen tai hiustensiirto. Moni valitsee jälkimmäisen
ja elää taas täyttä elämää.
Joka toisella 50-vuotiaalla suomalaismiehellä
on hiustenlähtöongelmia. Periytyvää kaljuuntumista
esiintyy myös naisilla, mutta kampaajan avulla he pystyvät
piilottamaan ongelmansa paremmin kuin miehet.
Miestyppiseen kaljuuntumiseen vaikuttavat perintötekijät,
testosteronin määrä ja aika.
Professori Rolf E.A. Nordström aloitti hiustensiirtoleikkaukset
ensimmäisenä Suomessa vuonna 1974. Ainoana maailmassa
hän teki myös väitöskirjansa tältä
alueelta. Lähes 30 vuoden aikana Nordström on tehnyt lähes
20 000 hiustensiirtoleikkausta ja toiminut plastiikkakirurgian kansainvälisenä
kehittäjänä ja
opettajana. Hiustensiirtotutkimuksen maailman kattojärjestö
International Society of Hair Restoration Surgery myönsi Nordströmille
vuonna 1997 Platinum Follicle Award palkinnon. Se on korkein tunnustus,
joka annetaan alan tutkimustyöstä.
”Hyvien leikkaustulosten ansiosta sairaalamme
voi ainoana maailmassa antaa potilaille takuun siitä, että
hiuksia kasvaa vähintään luvattu määrä”,
Nordström korostaa.
Professori Nordströmin Plastiikkakirurgiseen
Sairaalaan tulee ympäri maailmaa potilaita, jotka haluavat
apua muualla suoritettujen leikkausten korjaamiseen.
”Suosittelenkin, että hiustensiirtoleikkausta
harkitseva potilas pyytää nähtäväkseen
kuvia kirurgin aikaisemmista tuloksista. Etenkin hiusrajan kuvista
pystyy hyvin arvioimaan työn laatua. Näin potilas voi
varmistua siitä, että hänkin saa toivotunlaisen tuloksen.”
MINI- JA MIKROSIIRTEILLÄ LUONNOLLINEN TULOS
Potilaalle tehdään yksilöllinen
leikkaussuunnitelma ja kerrotaan tarkkaan, millaisia tuloksia on
odotettavissa. Päämäärän visualisoimisessa
käytetään plastiikkakirurgiaan kehitettyä tietokoneohjelmaa.
Kun tavoitteena on luonnollinen, tasainen ja tuuhea hiustenkasvu,
leikkauksessa käytetään tavallisesti useita menetelmiä.
Eniten Nordström käyttää kehittämäänsä
mikrosiirremenetelmää, joka on kaljuuden hoidossa nykyisin
kaikkialla tärkein ja käytetyin menetelmä.
Hiustensiirtoa ei voida tehdä ilman potilaan omia ’varaosia’.
Siirrettävät hiukset otetaan pysyvien hiusten kasvualueelta
leikkaamalla takaraivon päänahasta noin sentin korkuinen,
nauhamainen pala. Siitä hiukset leikataan mikroskoopin alla
pieniksi yksiköiksi. Osa siirteistä on 3-5 hiusta käsittäviä
minisiirteitä ja osa 1-2 hiuksen mikrosiirteitä. Normaalisti
hiukset kasvavat 1-5 hiuksen yksiköinä talirauhasen ja
sitä ympäröivän kalvon sisällä. Yksikön
kaikki hiukset tulevat ulos samasta kanavasta. Siirre istutetaan
uuteen paikkaan tekemällä päänahkaan pieni reikä.
Pienimmät mikrosiirteet sijoitetaan hiusrajaan. Noin kahdeksan
tuntia kestävässä leikkauksessa voidaan siirtää
jopa 3000 siirrettä. Leikkaussalissa työskentelee kuuden
ammattilaisen tiimi.
”Mikrosiirteillä saadaan niin luonnollinen
tulos, ettei leikkauksen jälkiä näy. Leikkaus vaatii
äärimmäistä tarkkuutta ja suurta leikkausryhmää.
Meillä on upea plastiikkakirurgian erikoistunut henkilökunta,
joka on työskennellyt sairaalassani pitkään. Teemme
vuodessa noin tuhat leikkausta.”
Siirteillä voidaan parantaa myös
huulihalkiopotilaan ulkonäköä. Niistä voidaan
rakentaa hänelle viikset. Siirteiden avulla voidaan tehdä
kulmakarvatkin.
LEIKKAUS POTILAALLE HELPPO
Hiustensiirtoleikkaus tehdään paikallispuudutuksessa
ja se on potilaalle kivuton. Hän pääsee kotiin jo
samana päivänä, mutta voi halutessaan jäädä
yöksi sairaalaan. Päänahan särkyä lievittää
tavallinen särkylääke. Seuraavana päivänä
sairaalassa poistetaan siteet ja päänahka pestään.
Turvotusta saattaa nousta otsan alueelle ja silmäluomiin muutaman
päivän ajaksi. Ompeleet poistetaan kymmenen päivän
kuluttua leikkauksesta. Leikkausalueet paranevat muutamassa viikossa.
Siirretyt hiukset katkeavat noin kolmen viikon
kuluttua. Hius siirtyy lepotilaan ja alkaa kasvaa uudelleen puolen
vuoden kuluttua. Kun muutos on hidas, se ei herätä ympäristössä
hämmästystä tai kiusallista huomiota. Odottavan aika
vain tahtoo tuntua pitkältä. Potilaan tilannetta seurataan
sairaalassa myös valokuvien avulla. Hoidettavat alueet kuvataan
ennen leikkausta, ompeleiden poiston jälkeen ja noin vuoden
kuluttua, kun hiukset ovat kasvaneet.
SIIRRETYT HIUKSET KOKO LOPPUELÄMÄN
ILO
”Hiuksilla on hämmästyttävän
suuri psykologinen ja sosiaalinen vaikutus. Hiustenlähtö
on arka asia”, Nordström sanoo. ”Parturi ei oikein
voi ottaa sitä puheeksi ja asiakas ei ehkä haluaisikaan
puhua siitä. Hiustensiirtoleikkaukset ovat tätä päivää,
mutta monelle asia on vielä tuntematon. Ja sitten on paljon
niitä, jotka eivät edes usko, että hiustensiirto
on totta. Siirretyt hiukset todella pysyvät päässä
koko loppuelämän. Ne käyttäytyvät samalla
tavoin kuin alkuperäisessä kasvuympäristössään
ja myös aikanaan harmaantuvat yhtä aikaa potilaan muiden
hiusten kanssa. Niitä voidaan esimerkiksi värjätä
tavallisten hiusten tapaan.”
”Jos kaljuuntuminen ei häiritse
ihmisen elämää, hän ei myöskään
tarvitse hiustensiirtoa. Useimmille ongelma on kuitenkin todella
suuri. Silloin tieto avun mahdollisuudesta on todella tarpeen. Leikkaus
on yksi merkki siitä, että ihminen pitää huolta
itsestään. Monet potilaani ovat hiustensiirron jälkeen
alkaneet kuntoilla, syödä terveellisemmin ja huolehtia
muutenkin hyvästä olostaan.”
Koko päivän kestävä,
uusimmalla tekniikalla toteuttava leikkaus maksaa noin 50 000 markkaa.
Pienempien leikkausten hinnasto alkaa 20 000 markasta. Nordström
tekee hiustensiirtoja potilaille, jotka ovat vähintään
23-vuotiaita. Yläikärajaa ei ole.
”Vanhimmat potilaani ovat lähes
80-vuotiaita. He haluavat laatua viimeisiin vuosiinsa. Joskus ajatuksen
kypsyminen vie niinkin kauan.”
JANNE SAI UUDEN ELÄMÄN
Janne, 30 ja risat, tunsi kaljuuntuessaan
olevansa todella erilainen nuori.
”Olin pikkurikollisen näköinen.
Kun menin nuorten illanviettopaikkaan, kukaan ei edes katsonut minua
silmiin. Tunnelma ympärilläni oli ahdistava. Yksi pahimmista
hetkistä oli se, kun kadulla eräs elokuvatuottaja pysäytti
minut ja kysyi, tulisinko hänen elokuvaansa esittämään
rikollista”, Janne kertoo.
”Ahdistavinta oli kuitenkin se, etten
saanut mitään kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen.”
Janne haki aluksi apua yleislääkäriltä ja useilta
ihotautilääkäreiltä. Kaikki sanoivat, että
mitään vikaa ei löydy ja tilanteeseen on vain sopeuduttava.
Se kuulosti nuoresta miehestä miltei kuolemantuomiolta.
”Kävin vuonna 1991 näyttäytymässä
professori Nordströmillä. Olin silloin vähän
yli kaksikymppinen ja jo reippaasti kaljuuntunut. Ennen kuin tein
päätöksen, minun piti kuitenkin voittaa sairaalapelkoni.”
Jannelle tehtiin ensimmäinen hiustensiirto
vuonna 1996 ja muutaman vuoden kuluttua toinen. Uusimmalla menetelmällä
sama tulos saadaan yhdellä koko päivän kestävällä
leikkauksella. Nyt Jannella on pitkät hiukset, jotka alkavat
kauniisti otsalta.
”Maailma muuttui kahden vuoden aikana
lempeämmäksi ja tytötkin alkoivat kiinnostua minusta.
Leikkaukset vaikuttivat uskomattoman paljon elämääni.
Voin rehellisesti sanoa, että sain niiden avulla uuden elämän.
Pääsin kansakoulun ensimmäiselle luokalle aikuisen
elämänkokemuksella. Ystävät eivät edes
muista, että olen ollut joskus kalju”, Janne sanoo.
MATTI EI HALUNNUT KATKEROITUA
Miltä tuntuu pojasta, jonka päälaki
alkaa kaljuuntua jo 17-vuotiaana? Pahalta, sen tietää
44-vuotias Matti.
”Kun menin kavereiden kanssa tanssipaikalle,
valitsin meille aina pimeimmän pöydän. Häpesin
ulkomuotoani. Totta kai se vaikutti kaikkeen sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Sisareni työskentelee terveydenhoitoalalla. Häneltä
sain tietää hiustensiirroista, joista minulla ei ollut
aavistustakaan. Eihän niistä parikymmentä vuotta
sitten vielä puhuttukaan. Tämä tieto oli ratkaiseva
koko loppuelämäni kannalta. Otin yhteyttä professori
Nordströmiin ja sovimme leikkauksesta.”
1980-luvun alussa siirretyt hiukset kasvavat
kauniisti edelleen. Myöhemmin hänelle on tehty toinen
leikkaus, jolla lisättiin hiusten tuuheutta. Matti on innokas
kokeilemaan uutta. Yhdessä hoviparturinsa kanssa hän kulkee
hiustrendien aallonharjalla: uusimmat väriefektit löytyvät
varmasti Matin hiuksista.
”Mietin usein, miten katkera minusta
olisi tullut ilman hiustensiirtoa. Nyt osaan suhtautua elämään
ihan eri tavalla. Arvot menivät uuteen järjestykseen,
pienistä ongelmista ei tarvitse välittää. Kaverit
olivat mukavasti juonessa mukana. Kun hiukseni alkoivat taas kasvaa,
he totesivat tansseihin lähtiessämme, että nyt mennään
tukka hulmuten. Ja sitten mentiin. Eikä silloin enää
tarvinnut valita pimeintä nurkkapöytää.”
Matti käy näyttäytymässä
professori Nordströmin koulutustilaisuuksissa ja suostuu myös
haastatteluihin.
”Olen mielelläni mukana elävänä
esimerkkinä paitsi onnistuneesta lopputuloksesta myös
siksi, että sain leikkauksen myötä elämääni
uuden mahdollisuuden. En tyrkytä kenellekään hiustensiirtoa,
mutta haluan, että mahdollisimman moni ongelman kanssa kamppaileva
ainakin tietää tästä mahdollisuudesta. Tiedän,
että jo tieto avun olemassaolosta vähentää ahdistusta.”
”Kaksikymmentä vuotta sitten siirretyt
hyväkuntoiset hiukseni herättävät terveyden
ja kauneuden ammattilaisissa aina ihmetystä. Koulutusilloissa
he pääsevät vetämään minua tukasta
ja toteamaan, että totta se on. Sanonkin heille leikilläni,
että tulkaa räpläämään luomua.”
VILLE VALITSI HYVÄN ITSETUNNON
Ville, 33, työskentelee asiakaspalvelutehtävissä.
Kun hiukset alkoivat harveta 19-vuotiaana, hän peitti ongelman
kampaamalla hiukset uudella tavalla. Pitkään se ei auttanut
ja Ville siirtyi millin sänkeen. Mutta kaljuuntuminen alkoi
todella ahdistaa.
”Se oli minulle selkeästi itsetuntokysymys.
Tiesin, että ongelmalle voidaan tehdä jotakin. Soitin
professori Nordströmille viime keväänä. Tilasin
myös esittelyvideon. Päätin hakea apua parhaasta
paikasta, jossa hoito on taatusti turvallista”, Ville kertoo.
”Hiustenlähtö kulkee meillä
suvussa, isällä on kalju. Kysyin vanhemmiltani, voinko
käyttää rahaa tällaiseen operaatioon. Molemmat
sanoivat heti, että totta kai.”
Leikkauksen jälkeen Ville meni joksikin
aikaa ystäviltään piiloon ja kulki lippis päässä
koko kesän.
”Leikkaus onnistui hyvin ja sain juuri
sellaisen avun kuin olin toivonutkin. Nyt asia ei häiritse
enää yhtään. Mottoni on, että jos asia
on hoidettavissa, se pitää hoitaa. Ellei, on sopeuduttava.
Minä en halunnut sopeutua hiustenlähtöön. Elämäni
on nyt hyvällä mallilla.”
MIKKO MENOSSA JO KOLMANTEEN LEIKKAUKSEEN
Mikon, 31, hiusraja alkoi nousta ohimoilta
heti armeijan jälkeen.
”Tiesin, mitä on tulossa, sillä
isäni päälaki on kalju. Pidin monta vuotta hiukset
todella pitkinä, ne ulottuivat puoleen selkään. Sitten
alkoi jo tulla Juice-kommentteja”, Mikko muistelee. Iho alkoi
paistaa päälaeltakin.
”Lehtijuttujen perusteella löysin
Nordströmin Plastiikkakirurgisen Sairaalan. Ensimmäinen
leikkaus tehtiin pari vuotta sitten. Sillä saatiin ohimoiden
vetäytyminen kuriin. Vuoden kuluttua tehtiin toinen leikkaus,
jossa hiuksia siirrettiin päälaen alueelle. Olemme nyt
sopineet kolmannesta leikkauksesta, jolla lisätään
hiusten tuuheutta. Se on luonteeltaan ennaltaehkäisevä.”
Mikolla oli leikkauksen jälkeen turvotusta
pari päivää. Ruvet hiusnystyröistä lähtivät
parin viikon kuluttua. Leikkausarpi peittyi hyvin.
”Hankalinta minulle oli olla aloillani
kokonainen kuukausi leikkauksen jälkeen, sillä olen kova
urheilemaan. Urheillessa verenpaine nousee ja vielä juurtumattomat
hiussiirteet saattavat siirtyä paikaltaan.”
Mikko sanoo pohtineensa pitkään
leikkaukseen menoa.
”Toinen vaihtoehto olisi ollut hiuslisäke.
Se ei tuntunut hyvältä ratkaisulta. Etukäteen eniten
arveluttivat operaation kustannukset suhteessa lopputulokseen. Tänään
olen tyytyväinen päätökseeni ja hiukseni näyttävät
yhä enemmän sellaisilta kuin olin toivonutkin.”
MITÄ PLASTIIKKAKIRURGIA ON?
Plastiikkakirurgia on kirurgian hoitoalueista
laajin. Siihen kuuluvat muun muassa synnynnäiset epämuodostumat,
palo- ja paleltumavammat, mikrokirurgia, vammojen ja arpien korjaukset, replantaatiot ja esteettinen eli kauneuskirurgia.
”Sairaalassamme tehdään kaikkia
plastiikkakirurgisia leikkauksia. Olemme erikoistuneet esteettiseen
kirurgiaan ja hiustensiirtoihin. Niillä voimme antaa potilaille
uudet valmiudet täysipainoiseen elämään”,
professori Rolf E.A. Nordström kiteyttää.
